Kaksijakoinen sukupuolikäsitys jättää sekä työelämässä että tilastoissa useat näkymättömiksi

Kaikki ihmiset eivät mahdu kaksijakoiseen eli binääriseen sukupuolikäsitykseen. Ulkopuolelle jäävät ei-binääriset eli he, joiden sukupuoli-identiteetti on jotain muuta kuin yksiselitteisesti nainen tai mies. He voivat olla identiteetiltään ja sukupuoleltaan esimerkiksi muunsukupuolisia, sukupuolettomia, ei-binäärisiä ja/tai transsukupuolisia. Muunsukupuolisia on länsimaisten kyselytutkimusen mukaan noin 4 prosenttia länsimaisista ihmisistä (Seta). Tämä tarkoittaa tilastollisesti, että joka 25s on muunsukupuolinen (ei-binäärinen). Suomessa on siis tilastollisesti yli 220 000 ei-binääristä ihmistä. Vertailun vuoksi ruotsinkielisiä on Suomessa noin 5,2 prosenttia eli 287 954. Lukumäärällisestikin ei-binäärisyyden tulisi olla merkityksellinen tutkimuksen ja tilastoinnin kohde.

Länsimaiset työyhteisöt ovat rakenteiltaan ja toimintakulttuureiltaan binäärisiä, kuten länsimainen yhteiskunta yleisestikin. Vuosisatoja jatkuneen binäärioletuksen ja -normiston muuttaminen vaatii tietoista työtä ja tavoitteellisen muutostyön seurantaa.

Työyhteisöjen kaksijakoinen sukupuolinormisto aiheuttaa syrjintää, näkymättömyyden tunnetta ja vähemmistöstressiä ei-binäärisille työntekijöille.

Sateenkaarijärjestöjen kollektiivi toteutti työelämäkyselyn, jonka alustavien tulosten mukaan sukupuolivähemmistöt kohtaavat edelleen moninaista syrjintää ja häirintää. 30 prosenttia vastaajista ilmoitti, että työkaverit olivat pyrkineet eristämään heidät, 31 prosentin kollegat olivat käyttäneet epäasiallista kieltä ja 47 prosentin kollegat olivat olleet vaivautuneita sukupuolen tai sen ilmaisun vuoksi. 37 prosenttia vastaajista kertoi, että esihenkilö oli ollut vaivautunut sukupuolen tai sen ilmaisun vuoksi.  22 prosentin esihenkilöistä oli käyttänyt epäasiallista kieltä ja 11 prosentin oli pyrkinyt eristämään. 

Syrjinnän ja häirinnän lisäksi työyhteisöjen rekisterit, palvelujärjestelmät, lomakkeet, kokouskäytännöt ja tilat ovat usein binäärisiä.

Binäärisen ihmisen voi olla hyvin vaikeaa ymmärtää, millaista näkymättömyyden ja sukupuolen mitätöinnin kokemusta tällaiset asiat aiheuttavat. Yleinen asenneilmapiiri vähättelee asiaa esimerkiksi näin: ”sehän on vain merkintä”, ”ei se määritä sinua ihmisenä”, ”eihän sinun tarvitse asettua johonkin normiin tai muottiin”.  Ei kysymys ole vain merkinnästä tai muotista. Kysymys on ei-binäärisen kollegan olemassaolosta ja elämästä. Näkymättömyys mahdollistaa syrjinnän. Näkymättömyys haavoittaa ja toiseuttaa.

Sukupuolivähemmistöt ovat yleisesti suuremmassa syrjinnän ja väkivallan vaarassa verrattuna  muihin sateenkaari-ihmisiin.

Rikos- ja häirintätilastot ovat Suomessa edelleen pääsääntöisesti binäärisesti kirjattuja, joten ei-binääristen ihmisten kokemukset jäävät tilastoimatta.  Tämä pätee myös työpaikoilla koettuun häirintään ja syrjintään. Tilastointijärjestelmän binäärisyys aiheuttaa tilastoharhan ei-binääristen kokeman häirinnän ja syrjinnän olemattomuudesta. Samasta syystä jää kertymättä tutkimuksellisesti tärkeää seurantatietoa kuten esimerkiksi naisten kokemasta häirinnästä ja syrjinnästä syntyy. Ei-binäärisyys on yleistä, vaikka sitä ei tutkimuksissa juuri tilastoida. 

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen työelämäkokemuksia tutkinut Jukka Lehtonen painottaa, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolaki velvoittavat jo nyt työnantajia toimimaan aktiivisesti syrjinnän ja häirinnän ehkäisemiseksi. Vaatimukset eivät toteudu käytännössä. Euroopan perusoikeusviraston teettämän kyselyn mukaan transihmiset ja intersukupuoliset ovat erityisen suuressa vaarassa syrjinnälle ja häirinnälle. Vastaavasti Lehtosen tutkimuksessa ilmeni, että transnuoret ja -aikuiset kohtaavat muita sateenkaari-ihmisiä enemmän syrjintää ja häirintää työyhteisöissä.

Ei-binäärisillä ei Suomessa ole mahdollista vahvistaa juridista sukupuoltaan, sillä sukupuolia on Suomessa juridisesti vain kaksi – nainen ja mies.

Juridinen sukupuoli vaikuttaa laajasti ihmisen oikeuksiin suomalaisessa yhteiskunnassa. Johanna Jalosen vuonna 2018 julkaistun tutkimuksen mukaan maissa, joissa sateenkaari-ihmisten ihmisoikeudet on turvattu ja huomioitu lailla, enemmistöihmisten asenteet sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä kohtaan ovat positiivisempia ja ymmärtäväisempiä. Suomen translaki on vanhentunut, ja Suomi on saanut huomautuksia translain ihmisoikeusloukkauksista sekä Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetulta että YK:n alaiselta naisten oikeuksien sopimusta valvovalta komitealta. Suomalaiset sateenkaarijärjestöt kuten Seta, Trasek ja Tranyhdistys ovat kirjoittaneet kannanottoja sen puolesta, että ei-binääristen kokonaisvaltaiset oikeudet tulee sisällyttää uuteen käsittelyssä olevaan translakiin ja sen liitännäislakeihin.

Ajattelen, että intersektionaalisuuden tulisi olla mukana työelämän arjessa, käytännöissä, tutkimuksissa ja tulevaisuuden suunnitelmissa, jotta työyhteisöjen todelliset syrjivät rakenteet saataisiin näkyviin, ja niihin voitaisiin konkreettisesti puuttua. Jos sekä lainsäädännössä että työyhteisöissä olisi oletuksena seksuaalisuuden, sukupuolen, kehojen, perheiden ja suhteiden moninaisuus, lisäisi se ihan kaikkien työntekijöiden, ei vain vähemmistöjen, hyvinvointia.

(Blogikirjoitus on osa Sukupuolen tutkimuksen maisteriohjelmaa, jossa opiskelen Helsingin yliopistossa.)

Lähteet:

Jalonen, Johanna. Pitäisikö seksuaalivähemmistöillä olla oikeus elää haluamallaan tavalla?

Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta homoseksuaaleihin 2000-luvulla. 2018.  Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto. 20-26.

Lehtonen, Jukka. Ei-heteroseksuaalisten ja transnuorten kokemukset työelämästä. Työelämän tutkimus 2014. 285-291.

Lehtonen, Jukka (2019) Kun kaksijakoinen sukupuoliajattelu murtuu – sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus Tasa-arvobarometrissa. Teoksessa Mia Teräsaho & Johanna Närvi (toim.) Näkökulmia sukupuolten tasa-arvoon – analyyseja tasa-arvobarometrista 2017. Raportti 6/2019. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 136-157.

Euroopan perusoikeusvirasto FRA. A long way to go for LGBTI equality (2020). 

https://oikeusministerio.fi/-/eu-n-perusoikeusvirasto-fra-julkaisi-hlbti-kyselyn-raportin

Työelämä kysely sukupuolivähemmistöille. Alustavia tuloksia julkaissut TransHelsinki facebookissa 2.2.2021 Toteuttajat: Seta ry, Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus, Trasek ry, Trans ry, Transfemiiniinit, Translasten ja -nuorten perheet ry, Non-Binary Voices / Ei-binäärisiä ääniä -ryhmä ja DreamWearClub ry


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s