Oikeus sukupuolen mukaiseen kehoon

Minulla ei ole oikeutta sukupuoleni mukaiseen kehoon. Vaikka saisin tämän hetkisten hoitosuositusten vaatiman diagnoosin F64.8, joka oikeuttaa rajoitetusti hormoni- ja/tai kirurgisiin hoitoihin, käytössä oleva valikoima ei sovellu minulle. Ne soveltuvat osalle ja tutkitusti (HUS), ne ovat lievittäneet kehodysforiaa isolla osalla ei-binäärisistä ihmisistä.

Ei-binäärisyys on paljon avaruudellisempi ja moninaisempi asia kuin nykyisissä hoitosuosituksissa kuvataan. Suomessa ei-binäärisille saatavilla olevat dysforian lievittämiseen tarkoitetut hoidot eivät siten ole riittäviä eivätkä tarpeeksi monipuolisia. 

Ei-binääriset voivat saada julkisen hoitopolun kautta (Palkon suositusten mukaan) pieniannoksista hormonihoitoa ja rintakehän maskunilisaation. Rintakehän feminisaatiosta ei esimerkiksi ole mainintaa.

”Palko katsoo, että sukupuoli-identiteettiin liittyvään epäselvyyteen tulee ensivaiheessa tarjota psykososiaalista tukea oireiden vaikeusasteen ja hoidon tarpeen porrastuksen mukaisesti oman kunnan perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa.”

On epäoikeudenmukaista, että ei-binääristen ihmisten ensisijaiseksi hoitomuodoksi suositellaan psykososiaalista tukea. Kun ihminen kärsii kehodysforiasta, ei se ensisijaisesti helpotu puhumalla. Ei-binääriset ihmiset tietävät oman sukupuolensa samalla tavalla kuin binääriset ihmisetkin. Keskusteluapu on hyödyksi vähemmistöstressin oireiden ja syrjinnän kokemusten lievittämiseksi, mutta keholliseen dysforiaan siitä on usein hyvin pieni hyöty.

Keskusteluavusta kehodysforian lievittämiseksi voisi olla apua siinä tapauksessa, jos hoitovalikoimassamme olisi ei-binäärisille samanlaiset vaihtoehdot kuin binäärisille transihmisille eli jos olisi tiedossa, että kehodysforiaa voi hoitaa myös yksilöllisesti ja monipuolisesti lääketieteen keinoin. Silloin keskustelu voisi liittyä hoitomuotoihin, niiden aiheuttamiin ajatuksiin ja yksilön omiin toiveisiin kehon suhteen.

Nykyinen voimassa oleva hoitopolku johtaisi siis siihen, että kävisin hyvin intiimin, psyykkisesti voimia vievän hoitoprosessin läpi saamatta sitä, mitä kaikkein eniten kaipaan – sukupuoleni mukaista kehoa. Tämän lisäksi minun ei ole mahdollista saada sukupuoleni mukaista henkilötunnusta, koska lainsäädäntö tunnistaa vain kaksi sukupuolta – mies ja nainen.

On tärkeää tiedostaa, etteivät kaikki ei-binääriset tunne kehodysforiaa. Kaikki eivät myöskään halua hoitoja tai mahdollisuutta sukupuolineutraaliin henkilötunnukseen tulevaisuudessa.

Hoitoja toivoville tulee kuitenkin taata oikeus sukupuolensa mukaiseen kehoon avaamalla ei-binäärisille samat yksilölliset sukupuolen vahvistavat ja kehodysforiaa lievittävät hoitokeinot kuin binäärisillä transihmisillä. Sukupuolineutraalia henkilötunnusta toivoville sen tulisi voida olla mahdollista.

Ei-binäärisiä ihmisiä on kyselytutkimusten mukaan länsimaisista ihmisistä n. 4 % eli joka 25s. Suomessa se tilastollisesti tarkoittaa yli 221 000 ihmistä. 

14.7. on kansainvälinen ei-binääristen ja muunsukupuolisten päivä. Vähemmistönä vähemmistössä on yksinäistä. Äänemme ei yksin kuulu. Tarvitsemme siihen tukea.

Toivon, että kuulet ja näet meidät – kuuluitpa enemmistööm tai LGBTIQA-yhteisöön💜. 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s