Juridinen sukupuoli – muunsukupuolisena en ole olemassa

Muunsukupuolisena minulla ei nykyisen lainsäädännön vuoksi ole mahdollista juridisesti vahvistaa oikeaa sukupuoltani.

Olen rekistereissä, palvelujärjestelmissä, asiakasohjelmissa, teksteissä, lomakkeissa, kirjeissä, virallisissa maksukorteissa ym. merkitty naiseksi. Näin on, vaikka en ole nainen. Joudun siis elämään ulkopuolelta määritellyssä sukupuolessa vastoin tahtoani. Näkymättömyys ja kuulumattomuus aiheuttaa vähemmistöstressiä, joka tilanteesta riippuen on lievää tai sietämätöntä, ja kaikkea siltä väliltä.

Kolmas muu sukupuoli tai sukupuoli X on käytössä tällä hetkellä Norjassa, Maltalla, Australiassa, Intiassa, Kanadassa, Nepalissa, Pakistanissa, Saksassa, Uudessa-Seelannissa. Suomen nykyinen translaki on rakennettu binäärisen sukupuolimäärittelyn mukaisesti (nainen tai mies). Vaikka juridisen sukupuolen määrittely käsitellään eri laissa kuin translaki, olisi tärkeää, että nyt translain kokonaisuudistuksen yhteydessä huomioitaisiin myös ei-binääristen juridiset oikeudet – yhdenvertaisina ja tasa-arvoisina binääristen ihmisten kanssa. Pohjimmiltaan kysymys on tahtotilasta. Ei-binääristen juridisten oikeuksien saattaminen samalla tasolle binääristen kanssa ei ole keneltäkään pois. Sen sijaan se helpottaa ei-binääristen arkea ja lisää kuuluvuuden tunnetta.

Miksi olisi tärkeää saada Suomeen binääristen juridisten sukupuolten lisäksi kolmas juridinen sukupuolimerkintä? Mitä kolmas juridinen sukupuoli tarkottaisi?

Kaikki ei-binääriset eivät haluat tai tarvitse sukupuolen juridista vahvistamista. Kolmannen sukupuolen mahdollisuus on kuitenkin merkityksellinen asia erittäin suurelle joukolle. Ei-binäärisiä ihmisiä on länsimaisten tutkimusten mukaan vähintään 4 % väestöstä. Kun tieto ja ymmärrys sukupuolen moninaisuudesta lisääntyy, vaikuttaa se todennäköisesti niin, että ei-binäärisien ihmisten osuus kasvaa.

Se ei tarkoita, että sukupuolen moninaisuus olisi jokin muoti-ilmiö tai ryhmäpaineesta johtuvaa, kuten asiasta virheellisesti välillä uutisoidaan. Se tarkoittaa sitä, että ei-binääriset tulevat nähdyksi ja kuulluksi yhdenvertaisina ja tasa-arvoisina. Se tarkoittaa sitä, että yhteiskunnassa tunnustetaan ja tunnistetaan sukupuolen moninaisuus. Kun moninaisuus on juridinen lähtökohta, se tarkoittaa myös sitä, että yksilöille mahdollistetaan inklusiivista seksuaalikasvatusta. Seksuaalikasvatuksen myötä ihmiset – lapsista ikäihmisiin – löytävät sanoja ja tietoa kuvata omaa identiteettiään. Sukupuoli on yksilöllinen ja sisäinen tieto ja tunne omasta identiteetistä. Sukupuolten todellisesta tasa-arvosta voi puhua vasta, kun se tarkoittaa inklusiivisesti todella kaikkia sukupuolia.

En minä muunsukupuolisena toivo erityisoikeuksia.

Toivon yhdenvertaisia ja tasa-arvoisia oikeuksia binääristen ihmisten kanssa. Toivon, että meidät virallisestikin tehdään rakenteissa näkyväksi, jolloin olemme yhteiskunnassa olemassa.

Sillä me olemme. Olemassa.

Aiempia muunsukupuolisuutta käsitteleviä kirjoituksiani:

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s