IhaNainen Ilokuvaus – AnnArt – Uusimaa – Porvoo

AnnArt_Ilokuvaus4

Muistan elävästi sen hetken syksyllä 2013, kun näin facebook-seinälläni rakkaan ystäväni Tanjan statuspäivityksen, josta hyvin nopeasti ymmärsin, että häntä on kohdannut erittäin vakava sairastuminen. Asian teki pelottavaksi se, että hän oli myös viimeisillään raskaana. Tunsin itseni voimattomaksi ja mitättömän pieneksi noin suuren asian edessä ja ilmoitin heti, että jos vain jotenkin voin auttaa niin autan ja, että minulle voi soittaa vaikka keskellä yötä.

Vuoden päästä tuosta facebook-viestistä sain kuulla, että pahin on ohi ja urhea ystäväni on selvinnyt takaisin elämään. Edessä oli ammatinvaihdos ja pitkä toipuminen. Kerroin Tanjalle, että halusin lahjoittaa hänelle ihaNainen -ilokuvauselämyksen muistoksi matkasta, jonka hän oli kulkenut ja kannustimeksi kohti uusia unelmia. Kerroin projektistani myös muutamalle yrittäjäystävälleni ja he lähtivät täydestä sydämestä mukaan lahjoittamaan iloa Tanjalle. Rukousten Korun Laura Juusela lupasi tehdä Tanjalle yksilöllisen ja voimaa antavan korun.Elämän Hehkun Kati Löfman lahjoitti hemmotteluhoidon ja Cisar antoi kuvauksiin Tanjalle jumalaisen mekon. Hyvä ystäväni Heli lupasi tulla tekemään kuvauksiin meikin ja kampauksen. Kaikki tämä hyvä lähti liikkeelle Tanjan upeasta luonteesta ja kauniista sydämestä. Halusin osoittaa Tanjalle, miten upea ihminen hän on ja miten lämmin sydän ja hymy hänellä on. Kaunis, rakas ihana Tanja oli mielestäni ansainnut viiden tähden hemmotteluhetken.

Uusimaa-lehti vaikuttui Tanjan tarinasta niin, että teki hänestä henkilöartikkelin.

Alla Tanjan ajatuksia ja kokemuksia ihaNainen– ilokuvauselämyksestä, jonka toteutimme 24.5.2015. Kiitos Tanja, että sain kulkea rinnallasi selvitymismatkallasi!

Tasan vuosi sairastumiseni jälkeen sain ystävältäni Annalta viestin jossa hän kertoi että halusi lahjoittaa Ilokuvauksen minulle. Vastatessani myöntävästi en kuitenkaan osannut aavistaa mitä kaikkea ihanaa se vielä toisi tullessaan.

Nyt kuvauksen jälkeen tunteet on pinnassa ja päällimmäisenä on onnellisuus. Onnellisuus siitä että olen elossa. Onnellisuus siitä että minulla on niin mahtava perhe ja upeita ystäviä ja ennen kaikkea onnellisuus siitä että sain taas kerran huomata että tekemällä itse hyvää saa aina moninkertaisesti takaisin.

Kuvauspäivän aamuna ja oikeastaan jo edeltävällä viikolla perhoset vatsassani kasvoivat äärimmäisiin mittasuhteisiin. Minua jännitti aivan hillittömästi, useiden vuosien aikana olin lähinnä vältellyt kameraa jos se vain oli mahdollista ja olin viimeksi ollut studiossa kuvattavana kun pääsin ripille. Anna kuitenkin vakuutteli minulle että kyllä se jännitys laantuu sitten kuvauksissa. Ihme kyllä jo astuessani studioon sisään tunsin helpotusta, vastassa oli Anna sekä ystäväni joka oli tullut loihtimaan minulle kampausta sekä meikkaamaan minut. Istahdimme alas, joimme kupillisen teetä ja juttelimme koettelemuksista. He kehuivat minua maasta taivaisiin siinä määrin että itkuhan siinä lopulta tuli, meille kaikille.

Sain istahtaa tuoliin ja katsoin itseäni peilistä. Siinä hän istui, nainen jota viimeisen puolentoista vuoden aikana oli koeteltu äärirajoille, joka vastoinkäymisistä ja kaatumisista huolimatta aina oli noussut ylös ja joka sinnikkäästi oli päättänyt että tästä hän selviää. En tiedä johtuiko se kaikista kehuista, vai siitä että olin päättänyt pyhittää päivän vain ja ainoastaan itselleni, mutta siinä hetkessä kun katselin itseäni peilistä samalla kun ystäväni meikkasi minua, tunsin ylpeyttä. Peilistä katsoi takaisin nainen joka ei ollut luovuttanut.

Olin hämmästynyt siitä muutoksesta minkä ystäväni taitavilla käsillään sai aikaan. Puin Cisar-liikkeen kuvauksiin lahjoittaman mekon päälleni ja vilkaisin taas peiliin. En voinut uskoa että siellä oli sama nainen joka hetkeä aiemmin oli astunut ovesta sisään. Tunsin itseni todella kauniiksi ja se vasta tuntuikin hyvältä!

Olin siis valmis kuvattavaksi ja taas jännitys nousi pintaan, nyt en voinut enää perääntyä. Anna valoi minuun uskoa, ja onnistui puhellaan rauhoittamaan minut. Koko kuvauksen ajan sain itse päättää asioista. Anna antoi minulle vaihtoehtoja joista valitsin sen mikä tuntui eniten minulta. Tällä tavoin tunsin itseni osalliseksi, en ollut pelkkä objekti. Keskityimme tunteisiin eikä siihen miltä näytän ja kuvausten edetessä aloin jopa nauttia kameran edessä olemisesta ja ajantaju katosi kokonaan. Olimme tässä ja nyt, kaksi ystävää jotka nauttivat toistensa seurasta.

Koko kuvausten jälkeisen illan olin lähes euforisessa olotilassa. En voinut uskoa että tämä todellakin oli tapahtunut minulle. Että nämä ihmiset olivat halunneet laittaa itsensä likoon minun vuokseni. Anna oli onnistunut saamaan myös muita hyväntekijöitä mukaan projektiin ja olen äärimmäisen kiitollinen teille kaikille jotka olette osallistuneet tähän kaikkeen. Tekonne ja hyvätahtoisuutenne vetävät minut sanattomaksi, enkä tiedä miten voisin tarpeeksi kiittää teitä kaikkia. Etenkin Annalle haluan esittää erityiskiitoksen, sydämesi on täyttä kultaa!

AnnArt_Ilokuvaus1 AnnArt_Ilokuvaus2 AnnArt_Ilokuvaus3

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s